^____^

Ulkona on kylmä. Seisoin tänään Vantaalla bussipysäkillä 20 minuuttia koska missasin mun bussin ja meinasin jäätyä kun myrskytuuli puhalsi luihin ja ytimiin asti koko sen kolmasosatunnin ajan. En haluais että talvi tulee. Mun viime talvi oli suoraan sanottuna ihan paska ja sen muisto vaanii mua mörkönä sohvan alla. Se ei oo vielä päässyt hyökkäämään, koska oon viettänyt sohvalla ja kotona aivan äärimmäisen vähän aikaa, mutta syysilmat varmasti pikkuhiljaa ajaa tänkin haahuilijan takas näiden neljän seinän sisälle ja mörön ulottuville. Luulen, että kelailen tätä ihan turhaan koska lähiaikoina en oo oikein jaksanut ottaa stressiä mistään. Täydellinen kevättalvi-Lauran vastakohta siis ja oon asiasta NIIN onnellinen :) 

Töissä pukkaa stressiä ja mun inssityöstä tulee ehkä haastavin homma ikinä mutta kaikki on hoidossa silti. Myös asiat töiden ja koulun ulkopuolella on loistavasti. On niin helppoo olla onnellinen kun tyytyy siihen mitä on. Mulla ei oo läheskään kaikkea, mutta silti mulla on kaikki mitä tarviin (ja ehkä jopa vähän enemmän). Onpa tää nyt ällöpositiivista vuodatusta, anteeks vaan kaikille. 

Asiasta kukkaruukkuun, pääsen vihdoin perjantaina kampaajalle! Mun edellisestä kampaamokäynnistä on kulunut yli vuosi. Saa nähdä millasilla hiuksilla sitä perjantaina astellaan pitkin Pääskylänkatua. Tää nykyinen Laura 2.0-versio vaatii asianmukaisen frisyyrin.

Nyt voisin kömpiä pikasiivouksen ja suihkun kautta nukkumaan. Aamulla pitäis suunnata ennen kukonlaulua työmaakokoukseen nukahtelemaan.

Ps. Mää oon löytäny uuden rakkaus-ruuan. Real-leipää, avokadoa, kalkkunaleikettä ja raejuustoa. Ehkä paras leipä ikinä! Ja ruuasta ku tuli puhe ni kuvituksena välipallaa ja luovaa taukoa toimistolta tältä päivää.