tiistaina, toukokuuta 15, 2012

Sekalainen tekstioksennus

Maanis-depressiivinen Laura ilmoittautuu! En tiedä oliko se tuo asioiden julki kirjoittaminen vai muut kivat jutut jotka jeesasi mut takaisin elävien kirjoihin :) Viikko parani nimittäin huimasti heti tuon kirjoituksen jälkeen ja erityiskiitos muutamalle ihmiselle joiden ansiota suurin osa oli, tunnistaa varmasti itsensä kun (tai jos) lukee 

Oon saanu kokeista ihan naurettavan hyviä arvosanoja ottaen huomioon sen, että en oo tosiaan valmistautunu niihin mihinkään ennen tenttipäivän aamua. Nelosia ja vitosia on tipahdellut jopa niistä vaikeimmista tenteistä. Harmi että keksin tän mulle selvästi toimivan älä stressaa-taktiikan vasta tässä vaiheessa koulu-uraani. :D

Nyt kun kouluhommat on paria seminaaripäivää vailla valmiina niin oon voinut keskittyä työhommiin täydellä panostuksella ja saanut enemmän aikaan lyhyemmässä ajassa ja vähemmällä stressillä kuin panikoidessani työ- ja koulujuttuja samaan aikaan.

Mutta sepä koulu- ja työhommista. En millään jaksais höpötellä niistä vaikka ne suurimman osan mun arkipäivistä täyttääkin koska ne tuskin ketään kiinnostaa niin kamalasti.

Ulkona on kohta lehdet puussa ja mulla on siitepölyallergiaa ekan kerran elämässäni. Nenä vuotaa ja aivastuttaa koko ajan.

Pakollisia tyttöjuttuja: Viikonloppu oli hulvaton, ollaan löydetty Niinan kanssa meidän place to be.:D Mikäs olis hauskempi paikka viettää aikaa kuin baari, jossa on (mun mielestä) yllättävän hyvä kivan näköiset - ei niin kivan näköiset ihmiset-suhde. Ei niin kivat on vähemmistössä vaikka yleensä nää hommat menee ihan toistepäin baarista riippumatta. Ruutua, raitaa, tatuointeja ja converseja - kelpaa. Punon tässä juuri salajuonia ens kertaa varten nolatakseni Niinan yhtä pahasti kuin se nolasi mut Dave Grohlin nuoremman painoksen edessä. :D Juujuu, pinnallista on, mutta välillä pitää olla vähän hömppä että jaksaa sitte taas skarpata arjessa. Niin ja 50-luvun musiikki ja panostus erilaisiin hyviin juominkeihin on kans ihan yhtä paljon plussaa tuolle paikalle.

Keksin tässä yks päivä myös mikä mää haluan olla isona. Haluan semmosen miehekkeen (pitää olla, että saan toteutettua mun remppaideat ja sitte se voi myös tappaa ampiaiset ja muut ötökät), joka muuttaa mun kans johonki vähän syrjemmälle puuhuvilaan ja mulla on puutarha jossa kasvaa kaikkia söpöjä kukkia (tai siis kuolluhan ne on näillä mun taidoilla mutta ei saa pilata kivaa mielikuvaa) ja sitte siellä vois vaan elellä ja voisin leipoa kaikkia piirakoita sun muita leipomuksia vaan ja askarrella kaikenlaista. Semmonen Peppi Pitkätossu-maailma.

Sitä odotellessa pitää tyytä kohta kesäiseen Kallioon, muitten kasvattamiin kukkiin ja jäätelöön. :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti