Vähän venähti..

Olipas ihana viikonloppu.❤ Vietettiin vähän myöhässä mun synttäreitä sushin ja Herra Ylpön merkeissä. Oli ihan mahtavaa, sushi ja ylppö loistavia ja seura vielä pari astetta parempaa. Hajaannuttiin keikan jälkeen ja kunnolliset, seuraavana aamuna töihin heräävät kansalaiset lähti unten maille, kun me Niinan kanssa suunnattiin vielä Kallion yöhön. Tällä kertaa paikaksi valikoitui Toveri, koska Kustaa Vaasa on hetken pannassa tyttörakkauden täyteisen viikonlopun jäljiltä... :D Mä en tiedä, millon sitä kehtais seuraavan kerran näyttää naamansa siellä.

Toveri on tosi rento paikka, eikä siellä tarvinnut pelätä niitä joka kerta jostain putkahtavia omituisia ihmisiä, mihin Kustaa Vaasassa törmää. Älkää käsittäkö väärin, yleensä nää uudet tuttavuudet on varsin hauskoja tapauksia, mutta just tänä viikonloppuna tuntui, että oon saanut niistä tarpeekseni hetkeksi.

Laitetaan paikan hengen piikkiin se, että Toverissa keskustelu eksyi aika syville vesille. Olipa kuitenkin helpottavaa sanoa ääneen joitain asioita, joita kuitenkin oman päänsä sisällä pyörittelee harva se ilta.

Sunnuntaina lähdin aamupäiväiselle kävelylle ja vedin pari keväistä voitontanssia, kun aamu-unisia Kallion katuja dominoivat äänet oli lähinnä sulan veden tippuminen rännejä pitkin ja lintujen laulu. Mulla oli kamerakin mukana koska ajattelin testata uutta objektiivitulokasta, mutta kuvasaldo jäi pyöreään nollaan. Kevät kuului enemmän kuin näkyi. ❤ Kävin neljässä eri kaupassa ja kokosin itselleni ainekset köyhän opiskelijan brunssia varten. Vahvaa kahvia, croissantteja, jugurttia ja villinä korttina salmiakkipanttereita.:D

Aamupalan jälkeen tein reippaasti töitä muutaman tunnin ja viiden aikaan houkuttelin Jessican lenkille. Kierrettiin junaradan viertä keskustaan ja Töölönlahden rantaa takaisin kotiin.

Tämä päivä on kulunut ensin koulussa, josta siirryin ei-niin-sujuvasti toimistolle loppupäiväksi. Onnistuin pikaisen välipalanhakureissun takia missaamaan ensimmäisen bussin ja seuraavaan oli aikaa lähes vartti, joten päätin ulkona värjöttelyn sijaan kurkata kurvin Fidan tarjonnan. Sydän jätti lyönnin väliin, kun ovista ulos astuessani huomasin, että seuraava bussi oli myös jo pysäkillä ja kaiken lisäksi lähdössä. Epätoivoinen ilme ja käsien levittely tehosi kuskiin, joka pysäytti ja päästi mut vielä sisälle.

Ainiin. Mulla on sellainen pieni ikävä epäilys, että mulla on ihailija, josta en itse ole niin järin innoissani. Kyseessä on vieläpä sellainen ihminen, että toivon ettei se ikinä tuo julki tuota ihailuaan, koska se tuo mukanaan suuren määrän kiusallisia tilanteita..