Kymmenen pientä asiaa...

...jotka saa mut onnelliseksi. Mun on pitänyt tehdä tää jo aiemmin, mutta milloin oliskaan parempi hetki keskittyä muistelemaan mukavia asioita kuin aika kamalan päivän iltana.

Tein tänään jotain sellaista, mitä en muista tehneeni moniin moniin vuosiin - lainasin kirjastosta levyjä.

Nää pakkaset saa ikävöimään myös kesää <3

I'm in l❤ve

Tän päivän hyviä asioita:
❤ Mimmu ja Ultra Bra. Tähän ei ole muuta lisättävää.
❤ Uusi lainaobjektiivi. Jostain syystä mun luokkakaveri Sami tarjosi mulle omaa Canonin 50mm objektiiviaan testikäyttöön ilmeisesti meidän viimeviikkoisen ruokalakeskustelun innoittamana ja sain sen tänään. Sormet syyhyää päästä testailemaan sitä paremmin, nyt oon kerennyt nappailla vaan muutaman hassun kuvan ja voi jumpe..
❤Uudet kengät. Mun jo kerran tilaamat ja liian pieniksi todetut talvisaappaat olis nyt noudettavissa siwasta (toivottavasti oikeassa koossa) ja saan ne huomenna. Kyllä rakkaus materiaan on se paras rakkaus. eh eh.

Ei munamies vaan monomies

Lähdettiin kuin lähdettiinkiin eilen Niinan kanssa parille. Kallion yössä törmää joka kerta mitä ihmeellisimpiin tapauksiin ja tällä kertaa meidän seuraan lyöttäytyi muuten ihan järkevästi pukeutuva mies, mutta vilkaisu kenkiin paljasti, että sillä on monot jalassa... Keskusteltiin sen kanssa joku lähemmäs tunti ja lopputulemana se oli sitä mieltä, että kaikki suomalaiset naiset on ihan perseestä ja vittuilee vaan kun niille yrittää olla mukava. Se toivotti meille "onnea etsintään" ja poistui dramaattisesti takavasemmalle ja me saatiin illan parhaat naurut. :D

Tylsä työvuoro

Olipa kyllä harvinaisen tympäisevä työvuoro. Päivän kohokohta oli, kun yksi meidän vakkarispurguista huomas kassalla, että oli laittanu kotoa lähtiessä eriparikengät jalkaan ja päivitteli sitä mulle.. Kaiken kruunas se, että luulin pääseväni kolmelta niinku joka ikinen lauantai, mutta kolmen aikaan selvis, että mun vuoro jatkuukin 15:30 asti. Henkinen mureneminen :D

Nyt hypersuperduperstatiikan uusintatenttiin pänttäämistä ja en pysty keskittymään ollenkaan. Kallion yö kutsuu toivottavasti myöhemmin tänään.

Something familiar...

ps. Oon tässä koko päivän itsekseni hihitellyt mun luokkakaverin kuvaukselle tästä koulun koko kevään kestävästä orjatyökurssista aka projektityöstä. "Urakkatahtiin tuntitöinä ilman palkkaa". :D

Laura ja pommiin nukkumisen taito

Lupaan, että en ota tavaks käyttää vaan näitä "hauskoja" huonolaatuisia puhelinkuvia...

Tää aamu meni taas perinteisen lauramaisesti. Mulla oli koulussa kasilta yhden projektin suullinen esitys ja oltiin sovittu, että mennään viimeistelemään pikkuyksityiskohdat ja powerpointkalvot seiskan aikaan koululle. Viisaana ajattelin, että kerkeän käydä aamulla suihkussa pesemässä hiukset ja muutenkin viettää hitaan aamun jos laitan kellon soimaan kuudelta. Mulla on pieniä taipumuksia nukkua pommiin just tasan silloin, kun tarvis kerrankin olla ajoissa paikalla ja niinhän siinä kävi että heräsin 7:26 Maxin soittoon. Kaikkeen siihen, mihin normaalina aamuna saan kulutettua vähintään puoli tuntia,meni tänään alle 10 minuuttia. Esitelmäkin meni ihan putkeen enkä osannu ees jännittää ollenkaan, koska aivot oli varmasti vielä unimoodissa.

Tappokoulupäivä päättyi puoli seiskan aikaan ja sen jälkeen leivoin vielä  kolmea eri suklaata sisältäviä keksejä Niinalle.

vammanen päivä

India part uno

Noni tästä lähtee Intian matkahöpötykset. Jos jollekin on vielä epäselvää niin kävin siis Intiassa semmosella neljän viikon reissulla joulun ja uudenvuoden yli. Saatiin melko halvalla suorat lennot Finnairilla Delhiin ja takas, vähän alle 600 euroa tais kustantaa edestakainen matka. Tuolla paikan päällä oli kaikki halpaa ku saippua eli tosi pienellä budjetilla pärjäsi. Mulla tais mennä koko neljän viikon aikana kaikki majotukset,syömiset ja ostokset sun muut mukaanlukien rahaa korkeintaan 400 euroa. Paljon halvemmallakin olis päässy, mutta me yritettiin ottaa aina semmosia kohtuu hyviä majotuksia (just joo:D) ja syötiin vähän kalliimmissa ravintoloissa (kahden ihmisen ruuat kustansi silti alle kympin).

Mulla oli vähän lentävä lähtö. Meidän kone lähti 20:10 ja mulla oli tentti 15:30 alkaen. Kaiken lisäksi kärsin migreenistä ja aamulla kun kone alkoi laskeutua Delhiin kävin tyylikkäästi oksentelemassa lentokoneen vessassa ja odotellessa koneesta ulospääsyä hengittelin oksupussiin.

Hoksattiin viikko ennen reissuun lähtöä, että Delhiin on rakennettu hiljattain metrolinja lentokentältä päärautatieasemalle ja huijaritaksikuskien pelossa päädyttiin metroon. Metrotunnelissa piti mennä jostain ihme läpivalaisulaitteesta ja ruumiintarkastuksesta ennen kuin pääsi lähtölaitureille ja kaikki tulitikut ja sytkäritkin takavarikoitiin jos semmosia oli. :D Metro oli yhtä uudenaikanen kuin Suomessa, ehkä jopa hienompi. Kaiken lisäksi siellä oli ihan kliinisen siistiä verrattuna muuhun Intiaan, koska ei niillä kai mitään metroa oo suurimmalla osalla varaa käyttää edes.

Meidän ilmeistä olis pitäny saada kuva kun astuttiin väsyneinä metrotunnelista maan pinnalle New Delhin rautatieasemalla. Jouduttiin tahtomattamme johonki paikallisten suosiman rautatieaseman sisäänkäynnin puolelle ja meidän kimppuun hyökkäs välittömästi joku miljoona riksakuskia, taksin tarjoajaa ja ties mitä itsensä tyrkyttäjää.

Main Bazaar-ostoskadulta

Kumpikaan ei nukkunu lentokoneessa juurikaan ja koska meillä oli ollu lento yön yli, oltiin aika väsyneitä ja kaikkien ihmisten ahdistelun takia tyydyttiin ensimmäiseen majapaikkaan mistä käytiin huonetta kysymässä. Huoneessa oli ihan jär-kyt-tä-vän kylmä ja seinässä oli reikä joka oli paikattu sanomalehtipaperilla:D Me tukittiin reikä meitä varten jätetyllä todella epäilyttävän näköisellä pyyhkeellä.

ihana ihana majoitus..

Pienen voimien keräilyn jälkeen lähdettiin etsimään rautatieaseman turisti-infoa ja saatiinkin pienen seikkailun ja arpomisen jälkeen varattua junamatkat Delhistä Mumbaihin seuraavalle illalle, joten tota kamalaa hotellia tarvi kestää vain yks yö.

Delhistä jäi päällimmäisenä mieleen lika, pöly (ulkona käymisen jälkeen niistäessä nenästä tuli mustaa pölyä), kylmyys, kamalat itseään tyrkyttävät ihmiset, kapeat kadut ja yleinen kaaos. Aika shokki puhtaan ja rauhallisen Suomen jälkeen.

Mumbai oli ihan paratiisi kaoottisen Delhin jälkeen. Liikenne siellä oli vähintään yhtä kaoottista ja ihmisiä yhtä paljon, mutta siellä oli puhtaanpaa ja joka puolella muutenkin enemmän länsimaalaistunutta, kuin Delhissä. Rakennuksista näky brittien siirtomaavallan jäänteitä. Ja siellä oli kuuma. Ja mäkkäri! Harkittiin siellä syömistä, mutta se oli ihan ääriään myöten täynnä länsimaalaisuutta ihannoivia intialaisia, joten jäi sitten tällä kertaa välistä. Korjattiin puute paluumatkalla Delhin lentoasemalla.

Mumbain "loistohotelli"

Meidän Mumbain hotelli oli kallein majoitus, missä oltiin koko reissun aikana. Ei voi kyllä sanoa saaneensa rahoillensa vastinetta, löydettiin meidän huoneesta joku mini torakka ja jouduttiin aina hotellilta lähtiessä kattelemaan maailman masentuneimman hissipojan naamaa:D

 

ökyhotelli Mumbaissa. Tuolla olis Lonely Planetin mukaan maksanu huone n. 24 000 rupiaa yöltä..

Mumbaissa oli jopa kivaa kierrellä kaupungilla kun taas Delhissä ei melkeinpä haluttanu poistua hotellihuoneesta ollenkaan sen pidemmäks ajaks kuin oli pakko.

Cafe Universal, meidän vakkariruokapaikka.

roskaa roskaa roskaa.

jätettiin huonesiivoojille vähän tippiä... thumbs up tosta torakasta.

intialaista rakentamistyyliä. Bambutelineet oli viritelty johonki pilvenpiirtäjiinki, ite en välttämättä kiipeis..

Viihdyttiin Mumbaissa muistaakseni kaks yötä (vaiko kolme?) ja buukattiin yön yli kestävä 12 tunnin bussimatka Goalle. Bussi lähti seiskan aikaan illalla ja jouduttiin checkata hotellista ulos puolenpäivän aikaan, joten meillä oli aika monta tuntia kulutettavana kaupungilla rinkat selässä. Mulla oli ns. paska päivä, päätä särki, ruoka sai mun vatsan nipistelemään ja tilasin vahingossa kahvilassa juoman, johon tuli jäitä ja tarjoilijoiden vakuutteluista huolimatta en oikein jaksanu uskoa, että jäät olis tehty pullovedestä. Pelotti, että saan sinne yöbussimatkalle vielä vatsataudinkin kruunaamaan muutenkin loistokasta päivää joten olin varmasti erittäin hurmaavaa seuraa.

"hei sun juomaan laitettiin jäitä" eeeeei.

odotellaan että bussi lähtis..

Bussimatka oli maailman helvetillisin. Otettiin ilmastoitu bussi semi sleeper-paikoilla. Koska bussin sisätilat oli aika rajalliset,piti rinkat jättää alas bussin tavaratilaan. Ilmastointi oli täysillä koko yön ja kuski piti vielä ikkunaa auki, joten koko yön lämpötila oli varmasti lähellä jotain pakkaslukemia eikä päästy hakemaan lisää vaatteitakaan kun rinkat oli missä oli. Kaiken lisäks kuski kävi luultavasti alkossa ja ajo serpentiinivuoristoteitä kamalassa sumussa jotain kuuttakymppiä, 30km/h-varoituskyltit vaan vilahteli ohi kovaa vauhtia. Jollain ihmeen konstilla selvittiin kuitenkin hengissä Goalle asti.

Goasta ja Varnasista selitän erikseen omassa postauksessaan, koska mun keskittymiskyky ei tunnetusti oo mitään maailman parasta sorttia.

ps. kiitti vaan hemmetisti blogger näiden joidenki kuvien pilaamisesta....