perjantaina, syyskuuta 30, 2011

Makaan sohvalla kone sylissä ja kuuntelen putkien naputusta ja kellon tikitystä ja mun sielu lepää. Hanasta tippuu vettä lavuaariin säännöllisin väliajoin, mutta oon parin valkkarilasillisen jälkeen liian laiska nousemaan ja korjaamaan asiaa.

En tiedä vastaako tää mun maalailema kuva kenenkään käsitystä ideaalisesta perjantai-illasta, mutta kelpaa mulle vallan mainiosti.

Varasin eilen lentoliput Kemiin ja jostain syystä oon siitä reissusta yhtä innoissani kuin lapsi namusedän tarjoamasta tikkarista. Miinuksena mainittakoon, että oon melko varma siitä, että olohuoneeseen on tervetuliaisiksi viritelty poliisikuulustelua vastaava tila ja tunnelma ja joudun tilille Intian reissusta. Toivotaan, että tässä suhteessa olisin väärässä. Eniveis, muutaman viikon päästä vastaan Kemin kutsuun ja aion ottaa niistä muutamasta hassusta päivästä kaiken mahdollisen irti.

Huomenna parhaat hetket päivästä kuluu töissä. Ajattelin ottaa iltavuorosta kaiken irti ja nukkua niin pitkään, että tulee kiire töihin. Työvuoron päätteeksi on pakko yrittää kehitellä jotain tekemistä, ei tätä hanan tippumista kahta iltaa peräkkäin jaksa kuunnella vaikka se nyt varsin raukealta kuulostaakin.

Ps. Mää ha-lu-an kampaajalle. Mielessä kävi, että lyhentäsin tätä reuhkaa ihan reilustikin mutta katsotaan meneekö kampaajan penkissä sitten pupu pöksyyn. Jos joku haluaa vaikeat ja vittumaiset hiukset niin täältä saa tulla hakemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti