Viikonloppuna juhlittiin Annin yksvuotisia. Neiti oli ihan intopiukeena kun sille laulettiin ja lahjojakin tuli iso kasa. Anni kiersi sylistä syliin joten oli mahdollista vetää hullut ruokaöverit kaikista tarjoiluista. Hyi yäk. Iltasella päätettiin vielä Emman ja Niinan kanssa piipahtaa nopeesti Majavassa. Sieltä matka jatku Las Vegasin jekkushottien kautta Roskapankkiin. Roskapankki vaihtui roskaruokaan ja sitten pää tyynyyn ja onnellisena unta palloon. Löysin eilen mun lattialta ranskalaisen (syötiin siis paikan päällä,ei mun luona) eli Emma ilmeisesti oli päättäny ottaa vähän take awayta mukaan yöllä.
Aamulla oli taas kylmä tulla töihin joten kai se pitää myöntää että syksy on täällä. :( Tää kesä oli kyllä paras pieneen hetkeen ja onneks muistot siitä säilyy mielessä vaikka ulkona kohta sataakin ja maisemaa ei enää tunnista samaksi kun lehdet kellastuu ja irtoilee puista. Syksy on jees. Se,että sitä seuraa talvi ei olekaan enää niin jees. Pitäis keksiä, miten talvesta saa tehtyä hyvän. Olisko jollain ideioita? Ei toimi sukset eikä kelpaa oikein luistimetkaan. Vaatteita on päällä liikaa, mutta silti ulkona tulee kylmä. Lumipyryssä sun hiukset ja naama ensin jäätyy ja sisälle mennessä kastuu kun lumi sulaa. Pakkanen muuttaa sut punakaksi, mutta hetken päästä taas kalpenet jopa A4-arkin rinnalla. Pipo painaa hiukset lyttyyn, mutta uskallapa ottaa se pois niin ne leijuu sähköisenä kohti kattoa. Fiilistelet lämpimällä, tunnelmallisella ja pullantuoksuisella kotijoululla, mutta saavut keskelle siivoushelvettiä ja räntäsadetta, kinkku kärähtää uuniin ja glögijuustokakku menee ihan pipariksi. Joten tervetuloa vaan talvi, näin paljon sua odottelen <3
meikä ♥ take away
VastaaPoista