Kääk apua terve vaan.

Mää lähden sinne Intiaan kuukaudeksi jouluna. 

Tunnelma innostunut ja sekava.

lapsettaa!

Vähän mää oon nolo, oon suunnitellu maailman lapsellisimman kostotoimenpiteen ja toteutan sitä tässä parhaillaan ja hihittelen itsekseni. Saa nähdä kuka hihittelee huomenna vai  hihitteleekö kukaan..:D

Tulin kotiin Myllypurosta ja metrotunnelista Hakaniemessä noustessa oli vastassa salamoita ja vesi joka virtasi kosken lailla alas Porthaninkatua. Olin viisas tyttö ja kipitin metrotunnelin kautta nahkasaappaissani ratikan kyytiin ja matkasin sillä mäen päälle. Huh.

Jahas, se olis sitte vimppa työharjotteluviikko lähteny käyntiin. Isot pomot on jossain palaverissa missä ruoka ja käsiteltävät asiat ei lopu kesken ja se meinaa sitä ettei tällasella ahkeralla omat hommansa hoitaneella rivityöntekijällä tällä hetkellä oo mitään muuta tekemistä kuin pyöritellä peukaloita ja surffailla netissä. Nyt olis siis hyvä hetki kertoilla tänne taas vähän mitä kuuluu.

Viikonloppuna juhlittiin Annin yksvuotisia. Neiti oli ihan intopiukeena kun sille laulettiin ja lahjojakin tuli iso kasa. Anni kiersi sylistä syliin joten oli mahdollista vetää hullut ruokaöverit kaikista tarjoiluista. Hyi yäk. Iltasella päätettiin vielä Emman ja Niinan kanssa piipahtaa nopeesti Majavassa. Sieltä matka jatku Las Vegasin jekkushottien kautta Roskapankkiin. Roskapankki vaihtui roskaruokaan ja sitten pää tyynyyn ja onnellisena unta palloon. Löysin eilen mun lattialta ranskalaisen (syötiin siis paikan päällä,ei mun luona) eli Emma ilmeisesti oli päättäny ottaa vähän take awayta mukaan yöllä.

Aamulla oli taas kylmä tulla töihin joten kai se pitää myöntää että syksy on täällä. :( Tää kesä oli kyllä paras pieneen hetkeen ja onneks muistot siitä säilyy mielessä vaikka ulkona kohta sataakin ja maisemaa ei enää tunnista samaksi kun lehdet kellastuu ja irtoilee puista. Syksy on jees. Se,että sitä seuraa talvi ei olekaan enää niin jees. Pitäis keksiä, miten talvesta saa tehtyä hyvän. Olisko jollain ideioita? Ei toimi sukset eikä kelpaa oikein luistimetkaan. Vaatteita on päällä liikaa, mutta silti ulkona tulee kylmä. Lumipyryssä sun hiukset ja naama ensin jäätyy ja sisälle mennessä kastuu kun lumi sulaa. Pakkanen muuttaa sut punakaksi, mutta hetken päästä taas kalpenet jopa A4-arkin rinnalla. Pipo painaa hiukset lyttyyn, mutta uskallapa ottaa se pois niin ne leijuu sähköisenä kohti kattoa. Fiilistelet lämpimällä, tunnelmallisella ja pullantuoksuisella kotijoululla, mutta saavut keskelle siivoushelvettiä ja räntäsadetta, kinkku kärähtää uuniin ja glögijuustokakku menee ihan pipariksi. Joten tervetuloa vaan talvi, näin paljon sua odottelen <3

Tunnen tällä hetkellä itseni hc-koodariksi kun muutaman minuutin mitenmäsaantonkuvanyläpuolelletekstiä-kiroamisen jälkeen osasin käydä painamassa entteriä tuolla html-koodi-välilehdellä;D

Tää päivä on kulunu melkeinpä näissä allaolevissa tunnelmissa sohvalla löhöten ja suurinta pudottajaa tuijotellen kunnes sain itseni ylös ja juoksentelin 6 kilometrin stressinpoistolenkin. Sain töissä aika vaativan ja vastuullisen homman joka pitäis klaarata suurimmaksi osaksi omin avuin niin meinaa vähän ahdistaa. Vastineeksi sille mapitin eilen neljä tuntia piirustuksia, hommien vaikeusaste vähän vaihtelee :D

Viikonloppuna oli Kallio Block partyt, mun kotikatu oli suljettu autoilijoilta ja tähän lähistölle oli viritetty muutama lava ja muutaki häppeninkiä. Käytiin katselemassa God Given Assia ja Olavi Uusivirtaa ja istuskeltiin kirjaston nurtsilla. Mulle iski tietty jäätävä migreeni kun tultiin tähän mun luo ja Emma viihdytti vieraita kun itse vetelin unta palloon parvella.

Hullut syksyfiilikset päällä ja vaikka se onkin mun lempparivuodenaika niin inhottaa ajatus siitä, että kesä on ohi ja talvi tulossa. Olisin vielä halunnu elää mooooonta niitä laiskoja päiviä kun voi vain lähteä ulos ilman sen suurempaa päämäärää ja olla siellä auringonlaskuun saakka tarvitsematta verhota itseään kymmeneen eri vaatekappaleeseen.

Maan peittäneet kellastuneet lehdet ja sade on kaunista siihen asti kun sun sateenvarjo kääntyy ympäri kriittisellä hetkellä matkalla kriittiseen paikkaan ja aiheuttaa koko syksyisen päivän mukana seuraavan kiukutuksen.

Vielä en kuitenkaan suostu kaivamaan kaapin kätköistä mun kånkeniin väriltään passaavia pörrövuorikumppareita vaan hyppelen lätäköiden yli balleriinat jalassa ihan muina naisina.

ps.

ATTENTION! Chilit on muuttunu punaseks ja sopii siis tästä lähtien mun sisustukseen!

Kello on kohta puol kakstoista ja mulla on korvapuustitaikina kohoamassa. Sain salin jälkeen päähänpinttymän pullantuoksuisesta kodista ja hain Alepasta korvapuustitarvikkeet. Jauhot loppu tietty kesken ja juoksin kesken leipomisen pää kolmantena jalkana lähisiwaan täydentämään jauhovarastot. Kotimatkalla varjelin jauhopussia kuin se olis mun ainoa omaisuus ja olin varma että vastaan tullut narkkiporukka erehtyy luulemaan erikoishienoa Sunnuntaijauhoa kokaiiniksi ja varastaa sen multa. Selvisin kuin selvisinkin kotiin ja sain vaivattua taikinan kasaan. Huomenna ei varmaan liiku kumpikaan käsi tän salitreeni-pullanvaivaus-kombon jälkeen. Nyt pitäis odotella 45 minuuttia että tuo taikina suvaitsee olla valmista leivottavaksi ja paistettavaksi.

Alan tuijotteleen tota pullataikinaa jos se vaikka kohoais katseen voimalla vähän nopeammin.

ainiin ps. Mulla on nyt rinkka!